Ero sivun ”Hepoluhta” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
Hepoluhta maakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelukohde. Hepoluhta on muodostonut Kaipolanlahden Iijoen ja Tokeenjärven välille. Ennen Saimaan vedenpinnan laskua luhta-alue on ollut järveä ja Tokee on ollut Kaipolanlahteen yhteyksissä luhta-alueen kautta. Saimaan vedenpinnan vaihtelun mukaan luhta-aluetta on vähävetisinä vuosina huomattavasti enemmän ja vastaavasti Saimaan veden pinnan ollessa korkeammalla, alueesta osa on veden peitossa.  
+
Hepoluhta maakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelukohde. Hepoluhta on muodostonut [[Kaipolan Iijoki|Kaipolanlahden Iijoen]] (Jokilahti) ja [[Tokee|Tokeenjärven]] välille. Ennen Saimaan vedenpinnan laskua luhta-alue on ollut järveä ja [[Tokee|Tokee]] on ollut [[Kaipolanlahti|Kaipolanlahteen]] yhteyksissä luhta-alueen kautta. Saimaan vedenpinnan vaihtelun mukaan luhta-aluetta on vähävetisinä vuosina huomattavasti enemmän ja vastaavasti Saimaan veden pinnan ollessa korkeammalla, alueesta osa on veden peitossa. Alue on noin 9 ha kokoinen avoluhta (lähde kaavatiedot). Suolla on rannssa alle 0,3 ha kallioniemi. Alueesta on muodostettu 24,3 ha soidensuojelun seutukaavavaraus. Siihen rajoittuu[[Iitlahden kulttuurimaisema-alue|Iitlahden kulttuurimaisema-alue]] ja [[Jokilahden kosteikko|Jokilahden koskteikko]].
  
 
== Hepoluhdan kasvillisuus  ==
 
== Hepoluhdan kasvillisuus  ==
  
Kasvillisuus on pääosin suursaranevaa, luhtakasvillisuutta ilmentävät kurjenjalka, viitakastikka, luhtavilla, luhtakuusio ja suoputki. Itäreunalla kasvillisuus on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Suon lounaisreunassa ja eteläosassa esiintyy kasvillisuudessa paikoitellen mesotrofian ilmentäjiä, kuten villlapääluikka, siniheinä, keräpäärahkasammal ja aapasirppisammal. Alueelta on tavattu myös suovalkkua, ruskopiirtoheinää, hoikkavillaa ja lettokuirisammalta. (Lähde: Saimaan ja Siikajärven aleen rantaosayleiskaava.)  
+
Kasvillisuus on pääosin suursaranevaa, luhtakasvillisuutta ilmentävät kurjenjalka, viitakastikka, luhtavilla, luhtakuusio ja suoputki. Itäreunalla kasvillisuus on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Suon lounaisreunassa ja eteläosassa esiintyy kasvillisuudessa paikoitellen mesotrofian ilmentäjiä, kuten villlapääluikka, siniheinä, keräpäärahkasammal ja aapasirppisammal. Alueelta on tavattu myös suovalkkua, ruskopiirtoheinää (näyte kasvimuseossa), hoikkavillaa ja lettokuirisammalta. (Lähde: Saimaan ja Siikajärven aleen rantaosayleiskaava.)  
  
 
Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia.  
 
Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia.  
Rivi 17: Rivi 17:
 
{{Tynkä}}<br>  
 
{{Tynkä}}<br>  
  
[[Category:Luonto]][[Category:Kasvit]][[Category:Suomi]][[Category:Sulkava]][[Category:Elinympäristö]][[Category:Luonnonsuojelualueet]]
+
[[Category:Luonto]] [[Category:Kasvit]] [[Category:Suomi]] [[Category:Sulkava]] [[Category:Elinympäristö]] [[Category:Luonnonsuojelualueet]]

Versio 10. tammikuuta 2011 kello 14.11

Hepoluhta maakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelukohde. Hepoluhta on muodostonut Kaipolanlahden Iijoen (Jokilahti) ja Tokeenjärven välille. Ennen Saimaan vedenpinnan laskua luhta-alue on ollut järveä ja Tokee on ollut Kaipolanlahteen yhteyksissä luhta-alueen kautta. Saimaan vedenpinnan vaihtelun mukaan luhta-aluetta on vähävetisinä vuosina huomattavasti enemmän ja vastaavasti Saimaan veden pinnan ollessa korkeammalla, alueesta osa on veden peitossa. Alue on noin 9 ha kokoinen avoluhta (lähde kaavatiedot). Suolla on rannssa alle 0,3 ha kallioniemi. Alueesta on muodostettu 24,3 ha soidensuojelun seutukaavavaraus. Siihen rajoittuuIitlahden kulttuurimaisema-alue ja Jokilahden koskteikko.

Hepoluhdan kasvillisuus

Kasvillisuus on pääosin suursaranevaa, luhtakasvillisuutta ilmentävät kurjenjalka, viitakastikka, luhtavilla, luhtakuusio ja suoputki. Itäreunalla kasvillisuus on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Suon lounaisreunassa ja eteläosassa esiintyy kasvillisuudessa paikoitellen mesotrofian ilmentäjiä, kuten villlapääluikka, siniheinä, keräpäärahkasammal ja aapasirppisammal. Alueelta on tavattu myös suovalkkua, ruskopiirtoheinää (näyte kasvimuseossa), hoikkavillaa ja lettokuirisammalta. (Lähde: Saimaan ja Siikajärven aleen rantaosayleiskaava.)

Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia.

Hepoluhdan eläimiä

Alueella on pesinyt ainakin 15 vuoden ajan kaulushaikara, jonka matala "pulloon puhallusääni" kuuluu kevätiltoina ja öinä useiden kilometrien päähän. Alue on myös suosittu vesilintujen metsästysalue syksyisin. Luhdan vesirajaan länsirannalle lähelle peltopatoa on rakennettu lintutorni. 



Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä, kuvia ja muuta mediaa sekä asioiden tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.