Ero sivun ”Hepoluhta” versioiden välillä
Anu (keskustelu | muokkaukset) |
Anu (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, karpalosato on taattu, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia. | Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, karpalosato on taattu, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia. | ||
+ | <br> | ||
− | + | [[Image:Hepoluhta5.jpg]] [[Image:Hepoluhta6.jpg]]<br> | |
− | [[Image: | ||
== Hepoluhdan eläimiä == | == Hepoluhdan eläimiä == | ||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Alueella on pesinyt ainakin 15 vuoden ajan kaulushaikara, jonka matala "pulloon puhallusääni" kuuluu kevätiltoina ja öinä useiden kilometrien päähän. Ensimmäisen kerran kaulushaikaraa keväisin kuulee yleensä huhtikuun lopussa tai aivan toukokuun alussa. Alue on myös suosittu vesilintujen metsästysalue syksyisin. Luhdan vesirajaan länsirannalle lähelle peltopatoa on rakennettu lintutorni. | Alueella on pesinyt ainakin 15 vuoden ajan kaulushaikara, jonka matala "pulloon puhallusääni" kuuluu kevätiltoina ja öinä useiden kilometrien päähän. Ensimmäisen kerran kaulushaikaraa keväisin kuulee yleensä huhtikuun lopussa tai aivan toukokuun alussa. Alue on myös suosittu vesilintujen metsästysalue syksyisin. Luhdan vesirajaan länsirannalle lähelle peltopatoa on rakennettu lintutorni. | ||
− | + | ||
+ | |||
+ | == Hepoluhdan saari == | ||
+ | |||
+ | [[Image:Hepoluhdan_saari_talvi.jpg]] [[Image:Hepoluhta_sukka.jpg]] | ||
+ | |||
+ | [[Image:Hepoluhdan_saari2.jpg]] [[Image:Hepoluhdan_saari3.jpg]] [[Image:Hepoluhdan_saari4.jpg]] | ||
<br> | <br> |
Versio 23. tammikuuta 2011 kello 17.00
Hepoluhta maakunnallisesti merkittävä suoluonnon suojelukohde. Hepoluhta on muodostonut Kaipolanlahden Iijoen (Jokilahti) ja Tokeenjärven välille. Ennen Saimaan vedenpinnan laskua luhta-alue on ollut järveä ja Tokee on ollut Kaipolanlahteen yhteyksissä luhta-alueen kautta. Saimaan vedenpinnan vaihtelun mukaan luhta-aluetta on vähävetisinä vuosina huomattavasti enemmän ja vastaavasti Saimaan veden pinnan ollessa korkeammalla, alueesta osa on veden peitossa. Alue on noin 9 ha kokoinen avoluhta (lähde kaavatiedot). Suolla on rannssa alle 0,3 ha kallioniemi. Alueesta on muodostettu 24,3 ha soidensuojelun seutukaavavaraus. Siihen rajoittuu Iitlahden kulttuurimaisema-alue ja Jokilahden koskteikko.
Hepoluhdan kasvillisuus
Kasvillisuus on pääosin suursaranevaa, luhtakasvillisuutta ilmentävät kurjenjalka, viitakastikka, luhtavilla, luhtakuusio ja suoputki. Itäreunalla kasvillisuus on isovarpu- ja tupasvillarämettä. Suon lounaisreunassa ja eteläosassa esiintyy kasvillisuudessa paikoitellen mesotrofian ilmentäjiä (keskimääräinen ravinteisuus), kuten villlapääluikka, siniheinä, keräpäärahkasammal ja aapasirppisammal. Alueelta on tavattu myös suovalkkua, ruskopiirtoheinää (näyte kasvimuseossa), hoikkavillaa ja lettokuirisammalta. (Lähde: Saimaan ja Siikajärven aleen rantaosayleiskaava.)
Luhdalla kasvaa myös erittäin paljon karpaloita, karpalosato on taattu, mikäli sääolosuhteet ovat olleet sopivia.
Hepoluhdan eläimiä
Alueella on pesinyt ainakin 15 vuoden ajan kaulushaikara, jonka matala "pulloon puhallusääni" kuuluu kevätiltoina ja öinä useiden kilometrien päähän. Ensimmäisen kerran kaulushaikaraa keväisin kuulee yleensä huhtikuun lopussa tai aivan toukokuun alussa. Alue on myös suosittu vesilintujen metsästysalue syksyisin. Luhdan vesirajaan länsirannalle lähelle peltopatoa on rakennettu lintutorni.
Hepoluhdan saari
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä, kuvia ja muuta mediaa sekä asioiden tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.