Ero sivun ”Kuhakosken historiaa” versioiden välillä

Kohteesta Rajupusuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Kuhakosken_mylly2.jpg|frame|right]] 
+
[[Image:Kuhakosken mylly2.jpg|frame|right]]   
  
 
Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä. <br>
 
Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä. <br>
  
 +
<br>
  
 +
[[Image:Kuhakosken mylly.jpg|frame|left]]
  
[[Image:Kuhakosken mylly.jpg|frame|left]]
+
Kuhakoski on vanhaa teollisuusmiljöötä, jonka kaksiraaminen saha perustettiin vuonna 1778. Emme tiedä onko paikalla ollut myllyä tai aikasempaa sahaa jo ennen tätä.  
 
 
Kuhakoski on vanhaa teollisuusmiljöötä, jonka kaksiraaminen saha perustettiin vuonna 1778. Emme tiedä onko paikalla ollut myllyä tai aikasempaa sahaa jo ennen tätä.
 
 
 
  
 +
<br>
  
 
Kuhakosken saha siirtyi kokonaan Hackman &amp; Co:n omistukseen 1863-64. Kuhakosken sahan huippukaudet oli 1830-luvulla. 1860- ja 1870-luvuilla saha joutui välillä keskeyttämään toimintansa, koska 1867 sahanhoitaja J.Willman sairastui. 1877 sahalla oli tulipalo. Silloin se oli Linkolan hovin Gustaf Björklundin omistuksessa.<br>
 
Kuhakosken saha siirtyi kokonaan Hackman &amp; Co:n omistukseen 1863-64. Kuhakosken sahan huippukaudet oli 1830-luvulla. 1860- ja 1870-luvuilla saha joutui välillä keskeyttämään toimintansa, koska 1867 sahanhoitaja J.Willman sairastui. 1877 sahalla oli tulipalo. Silloin se oli Linkolan hovin Gustaf Björklundin omistuksessa.<br>
Rivi 15: Rivi 15:
 
1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa. <br>1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä. <br>
 
1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa. <br>1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä. <br>
  
 +
<br>
  
 +
'''Kuvissa Kuhakosken mylly 1977.'''
  
Kuhakosken mylly 1977.
+
<br>
 
 
 
 
  
 
Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.<br>Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää. <br>
 
Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.<br>Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää. <br>
  
 
+
<br>
  
 
Sahasta on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.<br>Lähteet: http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html<br>Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2<br><br><br>
 
Sahasta on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.<br>Lähteet: http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html<br>Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2<br><br><br>
Rivi 31: Rivi 31:
 
<br>
 
<br>
  
 
+
<br>
  
 
[[Image:Kuhakosken myllyn talkoot.jpg|frame|left]]  
 
[[Image:Kuhakosken myllyn talkoot.jpg|frame|left]]  

Versio 11. lokakuuta 2010 kello 07.21

Kuhakosken mylly2.jpg
 

Jääkauden jälkeen Kuhakoski kuului Saimaaseen. Saimaan pinta oli huomattavasti korkeammalla. Vuoksen puhkeamisen jälkeen Kuhakoski erosi Saimaasta. Kuhajärvessä ja Kuhakoskessa oli paljon kuhia, ne ovat todennäköisesti saaneet nimensä siitä.


Kuhakosken mylly.jpg

Kuhakoski on vanhaa teollisuusmiljöötä, jonka kaksiraaminen saha perustettiin vuonna 1778. Emme tiedä onko paikalla ollut myllyä tai aikasempaa sahaa jo ennen tätä.


Kuhakosken saha siirtyi kokonaan Hackman & Co:n omistukseen 1863-64. Kuhakosken sahan huippukaudet oli 1830-luvulla. 1860- ja 1870-luvuilla saha joutui välillä keskeyttämään toimintansa, koska 1867 sahanhoitaja J.Willman sairastui. 1877 sahalla oli tulipalo. Silloin se oli Linkolan hovin Gustaf Björklundin omistuksessa.

1860-luvun lopulla kolmantena kunnallisverotettavien ryhmänä mainittiin, liikelaitokset, joita Sulkavalla olivat sahat ja myllyt. Sulkavan ohjesäännössä yksi saha ja useat myllyt oli sijoitettu omiin ryhmiinsä sen mukaan, kuinka monta äyriä niille kullekkin laskettiin. Kuhakoskelle laskettiin 20 äyriä. Yhden äyrin tulo vastasi noin 300 markan tuloa.
1884 Kuhakosken vesimylly oli Sulkavan suurimpia ja korkeimmin verotettuja myllyjä.


Kuvissa Kuhakosken mylly 1977.


Viljam Seppänen omisti Kuhakosken myllyn vuonna 1918, Kuhakoskessa on ilmeisesti ollut lohia koska Viljam Seppänen kuului viisi miehiseen toimikuntaan jossa tehtiin kalastuksen järjestyssääntöjä.
Vuonna 1914 sahalla oli tammikuussa töissä vain kolme työntekijää, tosin syksyllä jo sentään 35 työntekijää.


Sahasta on nykyisin jäljellä vain rauniot ja joukko hirsi- ja lautarakennelmia.
Lähteet: http://www.partala.net/Kuhakoskensilta1.html
Paavo Seppänen ja Hannu Soikkanen: Sulkavan historia kirjat 1 ja 2





Kuhakosken myllyn talkoot.jpg


Kuhakosken myllyn talkoot2.jpg

 















Talkoot vuonna 1972.