Sulkavan Urheiljat -41

Kohteesta Rajupusuwiki
Versio hetkellä 29. kesäkuuta 2011 kello 14.11 – tehnyt Eevalaura (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seuran perustaminen

Sulkavan urheiluseura SU -41 on saanut alkunsa 4. huhtikuuta 1941 virallisessa perustamiskokouksessa. Talvisodan loppumisen jälkeen tuli ajatus siitä, että perustetaan uusi urheiluseura edellisten seurojen tilalle. Sulkavan Urheilijat -41 aloitti uransa suurella kannatuksella, perustamiskokouksessa olleet 43 osanottajaa liittyivät heti perustamisen jälkeen seuraan. Ensmmäinen puheenjohtaja seuralla oli vääpeli Urho Turtiainen, sihteerinä toimi Oiva Jantunen. He laativat yhdessä seuralle säännöt. Varapuheenjohtajana oli Reijo Hirvonen. Muita johtokunnan jäseniä olivat Antti Hintsanen, Reino Toikkanen, Viljo Kujala, Mauno Hämäläinen, Pentti Myllynen, Veikko Ruottinen ja kersantti V. Hallila. 


1940-luku

Jatkosodan aikana useat niistä miehistä kaatuivat, jotka olivat olleet urheiluseuraa perustamassa. 17. joulukuuta 1944 Rejo Hirvonen kutsui seuran uudelleen koolle. Puheenjohtajaksi vaihtui Sulo E. Nousiainen. Tämän jälkeen seuran toiminta pääsi kunnolla vauhtiin. Vuonna 1947 tehtiin seuran säännöissä tärkeä sääntömuutos, jonka mukaan kaikki kyläseurat itsenäistyivät ja ne rekisteröitiin erikseen. Tämän jälkeen kaikki pitäjän aleella toimivat urheiluseurat yhdessä muodostivat pääseuran Sulkavan Urheilijat -41:n. 


Hiihto

Sulkavan Urheilijat -41:n edustajat loistavat etenkin hiihdossa. Ensimmäiset "Kansalliset Sulkavan Hiihdot" järjestettiin vuonna 1946. Tästä lähtien kansallisia hiihtoja on järjestetty vuosittain. Jos 1949-luku oli nuorten hiihtäjien valtava esiinmarssi, oli 1950-luku niiden nousu Suomen ja maailman huipulle. 

Kalevi Hämäläinen

Kalevi Hämäläinen oli suuri hiihtolupaus, joka sai itselleen monia arvomitaleita. Hän pärjäsi muun muassa seuraavasti

- 1952 Nuorten SM-kilpailussa, 2. sija

- 1966 Salpausselän kisoissa, 2. sija

- 1956 olympiaedustus Cortinan kisoissa, 20. sija

- 1958 Lahden MM-kisoissa; 30 km: maailmanmestaruus

- 1958 Lahden MM-kisoissa; vestissä 3. sija pikamatkalla

- 1960 Walleyn olympialaisissa (50 km), 1 sija.

- 1962 Zakopanen MM-kisat (50km), 3. sija.

- 1964 ja 1966 Salpausselän kisat (50 km), 1. sija

- 1961, 1964 Suomen mestaruus (60 km)

- 1964 Suomen mestaruus (30 km)

- lukuisia piirinmestaruuksia


Kalevi Hämäläinen ei ollut ainut hiihtolupaus Sulkavan Urheilijat -41:n seurassa. Myös hiihdon suurlupaus Kalervo Tynkkynen nousi ikäluokkansa valioon. Hän voitti vuonna 1956 nuorten Suomen mestaruuden kukistamalla Eero Mäntyrannan Rovaniemen SM-hiihdoissa 56 sekuntilla. Hän kuitenkin lopetti piakoin harjoittelun sekä kilpailut, joten tähti sammui yhtä nopeasti kuin oli syttynytkin. 

   Muita seuran edustushiihtäjiä ovat mm. ikinuori Teppo Vartiainen, Jorma Summanen sekä Esko Hintsanen, jotka saavuttivat hiihdon mestariluokan monena peräkkäisinä vuosina A-luokassa. 

  Myös naiset toivat mainetta ja kunniaa Sulkavan Urheilujat -41:n seuralle. 40-luvulla Elna Kyllönen, Eeva Huiskonen ja Marjatta Liimatta kuuluivat naishiihdon eturiviin piirin alueella. Myös 1950-luvulla Sisko Kontiainen voitti kaikkiaan 3 tyttöjen piirinmestaruutta. 


Yleisurheilu

Sulkavan Urheilujat -41 seura on järjestänyt kolmet kansainväliset yleisurheilukisat sekä 25 kansalliset yleisurheilukisat. 1970-luku oli kulta-aikaa yleisurheilussa. Ari Paunonen vaihtoi hiihdon yleisurheiluun v. 1972. Paunonen hallitsi A,B,C-pojissa sekä nuorten sarjassa matkoja 800m - 3000m, juosten ennätykset kaikilla matkoilla. Paunonen voitti 1500 m Euroopan mestaruuden sekä maastojuoksun MM pronssia. 


Muita lajeja

Seuran toiminta ei ole painottunut pelkästään hiihtoon ja yleisurheiluun. Myös pesäpallo on kuulunut seuran ohjelmaan sen perustamisesta lähtien. Pääpaino pesäpallossa on ollut koko ajan Kyrsyällä. Koripallo tuli seuran ohjelmaan 1960-luvulla. Jääkiekkoa alettiin pelaamaan  myös 1960-luvulla ja sen harrastus on vieläkin vilkasta. Lentopallo on kuulunut kuntourheiluna seuran ohjelmaan koko toiminnan ajan. 1970-luvulla alkoivat lentopalloilijat sarjapelinsä. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla erikoisen voimakkaana seuran toimintaan on tullut myös suunnistus. Varsinainen läpimurto saavutettiin v. 1978, jolloin suunnistajat sijoittuivat ensimmäisen kerran PM-mitaleille. Vuonna 1980 mitaleita suunnistuksesta tuli peräti 11 kappaletta, joista 2 oli mestaruutta. 

  Alle 16-vuotiaille nuorille järjestettiin SU -41:n alaista urheilukoulua. Ennen liittymistä SU -41:n urheilukoulu toimi itsenäsenä. Urheilukoulun jäsenet saivat itse päättää mitä urheilulajia haluavat opetella.