Ero sivun ”Hepomäen tila” versioiden välillä
Anu (keskustelu | muokkaukset) |
Anu (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 177: | Rivi 177: | ||
[[Image:Rengas_pieni.jpg|Rengas, voisiko olla pronssia]] [[Image:Nappi_pieni.jpg|Maasta löydetty erikoinen nappi]] | [[Image:Rengas_pieni.jpg|Rengas, voisiko olla pronssia]] [[Image:Nappi_pieni.jpg|Maasta löydetty erikoinen nappi]] | ||
− | === Helmiä ja "jalokiviä" | + | === Helmiä ja "jalokiviä" === |
+ | |||
+ | [[Image:Helmiä_ym.jpg]] | ||
=== Työstettyjä luita === | === Työstettyjä luita === |
Versio 5. toukokuuta 2011 kello 19.09
Ykstyisomaisuudessa oleva tila, jossa on ollut asutusta jo ainakin viimeisen 300 vuoden ajan (v.1693). Ainakin Mikkosia, Lehvosia ja Pellisiä. Nykyiset omistajat ovat Pellisen sisaruksia. Todennäköisesti tilan mailla on ollut jo esihistoriassa asutusta. Nykyinen tilan keskus sijaitsee sopivasti kivikauden rantakorkeutta korkeammalla ja on kivikaudella muodostanut saaren.
Sisällysluettelo
Perustietoja alueesta
Kuuluu Tuliniemen- Kuhaniemen kulttuurimaisema-alueeseen. Niemien väliin jää Hepolahti, joka kartan mukaan on nimetty Lammakko- nimiseksi Saimaan lahdeksi ja erottuu päävesistöstä pengertiellä. Lammakon ympärillä on lehto, joka on toiminut jo 1600-luvulla laidunalueena. Alue on vanhaa viljelysseutua. Alueesta on 1640-luvun Röösin kartassa maisemia. Kaavatiedossa todetaan, että alueellaon ollut 1600-luvulla Lohilahden ydintiloja. Rautakuonaa on löytynyt runsaasti alueelta, joten alueella on todennäköisesti valmistettu rautaa. Aiemmasta asutuksesta ei ole tutkittua tietoa, mutta tällä sivustollakin esitetyt löydökset alueelta voivat olla jopa esihistorialliselta ajalta peräisin. Lohilahden toisella puolen Leinosenniemessä Kangassaaren eteläisimmässä kärjessä on asumuspinanteita ja sieltä on löytynyt palanutta luuta sekä mikroliittiä. Tämä asuinpaikka on noin 85 m korkeudella, joten se on ollut käytössä Saimaan veden ollessa korkeimmilaan.
Kaavassa Hepomäen alueen toimenpiteenä on määritelty kulttuurimaiseman suojelu. Mahdollinen rakennuspaikkojen sijoitus on tehtävä lähtökohtana vanhan kylärakenteen säilyttäminen. Alueella on tärkeä viljellä peltoja.
Lähde Kaavatieto: Sulkavan kunta, Saimaan ja Siikajärven alueen rantaosayleiskaava.
Tilan rakennuksia ja historiallisia esineitä
Tilalla on säilytetty paljon vanhoja maatalouden harjoittamiseen liittyvää esineistöä. Tässä kuvassa puulapio, jossa raudalla vahvistettu terä. Pihapiirin vanhin rakennus on 1600-luvulla rakennettu aitta. Aitan alla on ruumislauta, joka on ollut käytössä. Tilan omistajien isoäiti oli kylän ruumiinpesijä. Läheisellä Saimaalla ja Tuliniemen edustalla olevalle Raatosaari kylän vainajat on kuljetettu odottamaan kirkolle kuljetusta.
Tilan mailta löydettyjä esineitä
Tilan emäntä Aune Pellinen on kerännyt useiden vuosikymmenien aikana tilan pelloilta ja puutarhasta erilaisia esineitä. Kaikista esineistä kuvat picassassa, jotka löytyvät tästä linkistä.
Saviruukun paloja
Alueelta on löytynyt pajon ruukun palasia, jotka ovat lähes kaikki lasitettua savea ja oletettavasti eivät ainakaan esihistorialliselta ajalta. Yhdessä ruukunpalassa mielenkiintoinen leima. Kiinnostavin ruukunpala on padan tai kupin osa, jossa on näkyvissä myös tekijän sormenjäljet. Tätä saviastiaa on ilmeisesti pidetty avotulen yllä ja siinä ei ole lasitusta. Kuvat ovat tästä astiasta.
Rautakuonaa ja rautaesineitä
Alueelta on löytynyt paljon rautakuonaa. Joitakin kiviä on myös, jotka ovat magneettisia. Alueella on todennäköisesti ollut jonkinlainen raudanvalmistuspaikka. Rauta voi olla peräisin suo- ja järvimalmista. Alueen maaperä on ilmeisen rautapitoinen, joka ilmenee mm. juomavedestä, joka on erittäin rautapitoista. Alueella on myös ollut erittäin paljon erilaisia rautaesineitä, jotka ovat hyvin ruosteisia. Rautaesineistä ei ole tietoa miltä aikakaudelta ne ovat, mutta osa esineistä vaikuttaisi olevan nauloja, talttoja, salpoja jne eli voivat olla hyvinkin 1900-luvulla taottuja.
Rahalöytö
Kaksipäinen kotka ja vuosiluku 1818, jotka näkyvät kolikon toisella puolella eli venäjän ruplasta lienee kyse.
Posliinin palasia
Alueelta on kerätty paljon posliiniastioiden palasia. Yksi palasista pystyttiin tunnistamaan Arabian FarsKop "isän kuppi" -sarjan kupiksi, jota on valmistettu 1932-1949.
Lasin palasia
Alueelta on kerätty jonkin verran lasin palasia.
Työstettyjä kiviä
Alueelta on kerätty paljon kiviä, joita on selkeästi työstetty hiomalla, teroittamalla ja pyöristämällä. Tässä muutama mielenkiintoinen löydös kuvina.
Rengas ja nappi
Helmiä ja "jalokiviä"
Työstettyjä luita