Deprecated: preg_replace(): The /e modifier is deprecated, use preg_replace_callback instead in /home/np40347/domains/rajupusuwiki.fi/public_html/includes/Sanitizer.php on line 1378 Strict Standards: Declaration of FCKeditorParser::formatHeadings() should be compatible with Parser::formatHeadings($text, $isMain = true) in /home/np40347/domains/rajupusuwiki.fi/public_html/extensions/FCKeditor/FCKeditorParser.body.php on line 3 Lohikosken myllyn historia – Rajupusuwiki

Lohikosken myllyn historia

Rajupusuwiki

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sisällysluettelo

 
HACKMANIN SAHA PERUSTETAAN

Saha on perustettu 1800- luvun puolivälissä. Hackman & Co ja kauppaneuvos Johan Kolis ostivat Lohikosken lahjoitusmaat sahoineen v. 1853 neiti Sofia von Judinilta. Hackmanin kauppahuone lunasti Kolisin osat v.1863. Vuonna 1859 Hackman & Co ja Kolis ostivat myös entisen Tshushoffien omistama Kuhakosken sahan; senkin Hackman & Co lunasti Kolisilta.Vuonna 1863, jolloin Lohikoski lahjoitusmaineen ja sahoineen siirtyi kokonaan Hackman & Co:n omistukseen, muutos kohti uutta aikaa oli jo täydessä käynnissä. Wilhelm Hackmanin aikakausi isiensä työn jatkajana alkoi v. 1879, siis samana vuonna jonka tammikuussa yhtiö oli myynyt Lohikosken rälssin valtiolle. Lohikosken saha paloi vuonna 1893. Hackmanille on jäänyt ranta- ja metsämaata Lohilahden maisemiin vielä Lohikosken tilan luovutuksen jälkeenkin. Tonttikauppoja on tehty.

Lahjoituksiakin yhtiö on tehnyt lohilahtelaisten hyväksi. Vielä nykyinenkin koulun tontti on Hackmanin lahjoittama. Perhekonserni on ollut kanssa sivistyksen suuri kannattaja ja eteenpäin auttaja. Sorsakoskella on sahan työläinen ollut velvollinen panemaan lapsensa kouluun. Samaa sääntöä on varmaan noudatettu Lohikoskellakin. Viimeisimmän tiedon mukaan Metsähallitus on v. 1995 ostanut kaikki Lohilahden aluella Hackman Oy:lle kuuluneet metsät. Vaikuttaa siltä, että yhtiö on keskittynyt käyttämään teollisuutensa raaka-aineina metalleja. Lohikoskella on myös ollut tulitikkutehdas. Pienempi saharakennus oli kaksikerroksinen katos, johon oli asennettu yksi saharaami. Molemmat rakennukset olivat asfalttikattoisia. Tässä vaiheessa vesiratas tuotti 120 hevosvoimaa (hv) sahoille ja toinen ratas 10 hv samassa kourussa olevaan kotitarvemyllyyn.
Vuonna 1910 sahattiin Lohikoskella runsaat 200 000 tukkia, ja tuotanto kokohosi 20 000 kuutiometriin. Työ voimaa oli noin 150 miestä.


TULIPALOT SAHALLA

Tulipalo vieraili kahdesti Lohikosken höyrysahan pannuhuoneessa, ensimmäisen kerran vuonna 1908 ja seuraavan kerran pari vuotta myöhemmin. Toisella kerralla tuhot olivat jo sitä luokkaa, että yhtiö sai palovahingonkorvausta 29 100 markkaa. Honkalahdessa oli turkulaisten liikemiesten v.1906 perustama höyrysaha, jonka Hackman & Co osti v. 1910. Kun Lohikosken saha saha siirrettiin Honkalahteen , se jatkoi toimintaansa höyryn voimalla.


HÖYRYLAIVALIIKENNE ALKAA

Suomen ensimmäinen höyrylaiva, Ilmarinen, lähti Puhokselta 10.8.1833 neitsytmatkalleen Joutsenoon. Se oli rataslaiva, N. L. Arppe omisti siitä 2/3 ja Hackman & Co 1/3. Ilmarinen pystyi vetämään puolenkymmentä lotjaa perässään. Se oli siis hinaaja. Ensimmäiset matkustajalaivat olivat hinaajia. Matkustajat asuivat lotjissa. Systeemi oli erittäin käytännöllinen: silloin kun puutavaran imu oli mahtavimmillaan , hinaajat voitiin irroittaa vetämään sahatavaralla kuormattuja lotjia.Tämä ei kuitenkaan ollut matkustajien edunmukaista, ja valituksia näkyi sanomalehtien palstoilla. Puutavaran kuljetus merellä tapahtui vielä suurilla purjealuksilla.

Vasta Saimaan kanavan valmistuttua v.1856 aloittettiin sisävesien mittaus, viivoitus ja kartoitus. Siihen saakka laivamiehet olivat saaneet selvitä vesillä ilman minkäänlaisia majakoita ja merimerkkejä. He olivat vain purjehduskaudeksi palkattuja talon poikia. Työ neuvoi tekijäänsä.
Ensimmäisinä vasta valmistunutta Saimaan kanavaa myöten Viipurinlahdelle matkasivat purjelotjat Toivo ja Usko, lastinaan tervaa ja voita, päämääränään Pietari. Toiseksi matkasi savonlinnalaisen liikemiehen Johan Kolisin kaksi laivaa lankkulastissa.


LOHIKOSKEN JAUHOMYLLY


Lääninkanslian kirjeessä käy ilmi, että 30.3.1844 valtioneuvos Paul Judin on saanut luvan suorittaa jauhatusta tullia vastaan Lohikoskeen rakennetussa jauhomyllyssä. Myllyyn on kuulunut yksi pari kiviä ja survinlaitos, jossa viisi survinta. Myös jauhomyllyn jälleenrakentamislupa sisältyi kirjelmään.





Image:Vaununpenkki.jpg                                    Kuvassa puolikas myllynkivi Hackmanin sahan raunioiden reunassa.





LÄHTEET 

http://www.lohilahti.net/historia.shtml

Lohilahden perinnepiiri. 2002. Lohilahti muun maailman mainingeissa.

Henkilökohtaiset työkalut
Näkökulmat
Rahoittajat
Ely-keskus
Rajupusuleader
Sulkavan kunta
Jumppasen säätiö
Etelä-Savon Kulttuurirahasto